Lapsiasiavaltuutetun lausunto ulkoasiainministeriölle Euroopan neuvoston ihmiskaupan vastaista toimintaa koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanon seurannan Suomen vastausta varten

Ulkoasiainministeriölle 18.11.2013

Asia: Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta; täytäntöönpanon seuranta; GRETA; Suomen vastaus ensimmäisen arviointikierroksen kyselyyn; lausuntopyyntö

Viite: HEL7836-28

Taustaa

Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta on tullut Suomessa voimaan 1.9.2012 (SopS 43-44/2012). Yleissopimuksen tavoitteena on ihmiskaupan uhrien suojeleminen ja oikeuksien toteutuminen sekä mahdollisimman tehokas ihmiskaupparikosten tutkinta ja syyttäminen. Sopimuksessa edellytetään toimenpiteitä ihmiskaupan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Sopimuksen täytäntöönpanoa seuraava GRETA toteuttaa nyt ensimmäisen Suomea koskevan arviointikierroksen.

Lapsiasiavaltuutetun kannanotot yleissopimuksen täytäntöönpanon tilanteesta

Lapsiasiavaltuutetun lausunnossa tuodaan esille GRETAn kyselylomakkeen kysymysten teemoihin liittyviä ongelmia ja kehittämistarpeita lapsen oikeuksien kannalta Suomessa. Lainsäädännön nykytilan selvittäminen on nähdäksemme ensisijaisesti ministeriöiden vastuulla. Huomiomme liittyvät pääasiassa kysymykseen 20 lasten eli alaikäisten tunnistamisesta ja kohtelusta ihmiskaupan uhreina.

YK:N lapsen oikeuksien yleissopimus kannanottojen perustana

Lapsiasiavaltuutettu arvioi lausunnossaan EN:n yleissopimuksen täytäntöönpanoa Suomessa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen (SopS 59-60/1990) näkökulmasta.

Lapsen oikeuksien yleissopimus edellyttää, että kaikkia alle 18-vuotiaita kohdellaan ensisijaisesti lapsina. Ihmiskaupan vastaisen toiminnan kannalta muita keskeisiä lapsen oikeuksien yleissopimuksen takaamia oikeuksia ovat

  • lapsen edun asettaminen etusijalle kaikissa hallinto- ja lainsäädäntöelinten toimissa (3 art)
  • lapsikaupan kielto (35 art)
  • lapsen suojelu seksuaaliselta hyväksikäytöltä (34 art)
  • vailla perheen turvaa olevan oikeus suojeluun (20 art)
  • lapsen oikeus suojeluun ja humanitaariseen apuun hänen anoessaan pakolaisen asemaa (22 art)
  • kaltoinkohtelun, hyväksikäytön, kidutuksen tai muun epäasiallisen kohtelun uhriksi joutuneen lapsen toipumisen ja sopeutumien edistäminen (39 art)

Lapsella on oikeus 12 artiklan mukaisesti myös vapaasti ilmaista näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa ja nämä näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Lapselle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa hallinnollisissa ja oikeudellisissa toimissa joko henkilökohtaisesti tai edustajansa välityksellä.

Lapsikaupan uhrien tunnistaminen ja uhrien auttaminen (Kysymys 20)

Ihmisoikeuskomitea on todennut loppupäätelmissään Suomen määräaikaisraporttiin heinäkuussa 2013 (CCPR/C/FIN/CO/6), että Suomen tulisi jatkaa ponnistelujaan ihmiskaupan torjumiseksi ja harkita lainsäädäntönsä muuttamista siten, että ihmiskaupan uhrit tunnistetaan sellaisiksi, jotta heille voidaan antaa tarkoituksen mukaista apua ja suojelua.

Raportissaan ihmisoikeuskomitea nosti erityisesti esiin naispuoliset seksuaalisen väkivallan ja hyväksikäytön uhrit. Lapsiasiavaltuutettu korostaa, että lapsien osalta heidän tunnistamisensa ihmiskaupan uhreiksi voi olla vieläkin vaikeampaa, koska lapset eivät välttämättä osaa itse edes kertoa tilanteestaan eivätkä edes ymmärrä, että kyse on ihmiskaupasta. Erityisen haavoittuvainen ryhmä on yksin maahan tulevat lapset.

Laissa kansainvälistä suojelua hakevien vastaanottamisesta (746/2011) säädetään luvussa 4 erikseen ihmiskaupan uhrin auttamisesta. Lapsiasiavaltuutettu korostaa, että ihmiskaupan uhrina olevia lapsia tulee lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan kohdella ensisijaisesti lapsina, joilla on oikeus erityiseen suojeluun ja samanlaiseen kohteluun, kuin muilla ilman huoltajansa turvaa olevilla lapsilla.

Lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan mahdollisuuksia alaikäisten uhrien tunnistamiseen ja auttamiseen nykyistä tiiviimmin osana lastensuojelupalveluita tulisi selvittää. Esimerkiksi Norjassa alle 15-vuotiaiden turvapaikanhakijoiden vastaanotto kuuluu lastensuojelupalveluiden piiriin. Tämän näkemyksen lapsiasiavaltuutettu on tuonut esiin jo siinä vaiheessa, kun edellä mainittua lakia koskevaa hallituksen esitystä (HE 266/2010 vp) käsiteltiin [1].

Myönteistä on, että kansainvälistä suojelua hakevien vastaanottamista koskevan lain 5 luvussa säädetään ilman huoltajaa olevan lapsen edustajasta. Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä, että edustaja-koulutuksessa huomioidaan myös lapsikaupan uhrien tunnistaminen ja heidän auttamiseen liittyvät erityispiirteet. Tärkeää olisi varmistaa, että lapsikaupan uhrit mutta myös muut yksin maahan tulevat turvapaikanhakijalapset saisivat kaikki samantasoisen edustajan tarjoaman avun.

Lapsiasiavaltuutettu on keskustellut yksin tulleiden turvapaikanhakijanuorten

kanssa ja heidän mukaansa edustaja on tärkeä apu turvapaikkapuhuttelussa mutta myös esimerkiksi virastokäynneillä. Nuoret totesivat, että edustajia on hyvin erilaisia, on erittäin hyviä edustajia mutta myös sellaisia, joilta nuori ei kokenut saavansa tarvittavaa tukea. Nuoret toivoivat muun muassa, että edustajalla olisi enemmän aikaa nuoren kanssa keskusteluun ja toimimiseen ja, että edustajaan voisi ottaa aina tarvittaessa yhteyttä.

Iän määritys (Kysymys 20)

Vähemmistövaltuutetun toimiston tekemän selvityksen mukaan yksin maahan tulevan alaikäisen turvapaikanhakijan ikä ja turvapaikan hakemisen perusteet kyseenalaistetaan usein [2]. Tämä ilmenee erityisesti iänmääritysten lisääntymisenä. Ulkomaalaislakiin tehtiin vuonna 2010 muutos, jossa säädetään oikeustieteellisen tutkimuksen tekemisestä oleskelulupaa hakevan iän selvittämiseksi. Sääntely paransi turvapaikan hakijan oikeusturvaa, mutta edelleen iän selvittämisen lähtökohtana on pääasiassa oikeustieteellinen tutkimus.

Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä, että Suomessakin iän määritys perustuisi kokonaisvaltaiseen tutkimukseen, jossa huomioidaan fyysisten tekijöiden lisäksi psyykkiset ja sosiaaliset tekijät, turvaisi luotettavammin lapsen edun ja oikeusturvan toteutumista. Tällaista iän selvittämistä ei nykyinen lainsäädäntömme tue. Kokonaisvaltaisen tutkimuksen tekemistä ovat edellyttäneet Euroopan lapsiasiavaltuutettujen verkosto ENOC tänä syksynä antamassaan julkilausumassa ”Children on the move: children first!” sekä lapsen oikeuksin komitea yleiskommenteissaan no. 6 (2005). [3]

Ilman huoltajaa olevan lapsen majoitus (kysymys 20)

Kansainvälistä suojelua hakevien vastaanottamista koskevassa laissa on säädetty ilman huoltajaa olevan lapsen majoittamisesta (17 §). Lapsiasiavaltuutettu on kritisoinut säännöksessä olevaa poikkeusta, jonka mukaan 16 vuotta täyttänyt voidaan sijoittaa tukiasuntolaan [4]. Edellytyksenä on, että tämä on lapsen kehitystä ja hyvinvointia ajatellen perusteltua.

Lapsiasiavaltuutettu painottaa, että lapsikaupan uhriksi joutuneilla, mutta myös monilla muillakin yksin tulleilla turvapaikanhakijalapsilla, on takanaan yleensä hyvin traumaattisia kokemuksia. He ovat korostetun ammattiavun ja aikuisten tuen tarpeessa, eivätkä useinkaan vielä ole siinä vaiheessa, että voisivat opetella itsenäistymistä. Säännös on myös ristiriitainen lastensuojelulain velvoitteiden kanssa.  Esimerkiksi sijaishuollossa ei 16 vuotta täyttäneitä kohdella lähtökohtaisesti eri tavoin kuin alle 16-vuotiaita.

Lapsen etu ja lapsen kuuleminen ihmiskaupan uhrien tunnistamisessa (kysymys 32)

Lapsen etua arvioitaessa on otettava huomioon YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus kokonaisuutena. Lapsen etu toteutuu, kun kaikki yleissopimuksessa määritellyt oikeudet täyttyvät. Lapsen etua on määritelty kansallisessa lainsäädännössä mm. lastensuojelulaissa (4§).  Lapsen edun mukainen ratkaisu on aina arvioitava tilannekohtaisesti.

Lapsen edun mukainen päätös edellyttää aina myös lapsen oman mielipiteen selvittämistä päätöksenteon perustaksi. Lapsen mielipiteen selvittämiseksi tarvitaan erityistä asiantuntemusta ja kykyä vuorovaikutukseen lapsen kanssa.  Ihmiskaupan uhrina olleiden lasten ja traumaattisia kokemuksia omaavien lasten osalta erityinen haaste on vahvistaa heidän luottamustaan viranomaisten toimintaan.

Lapsen mielipiteen selvittämiseen ja kuulemiseen kuuluu olennaisena osana, että lapsi saa riittävästi tietoa ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Lapsikaupan uhrin kohdalla on erityisesti huomioitava hänen haavoittuva tilanteensa. Tällöin on erityisen tarkkaan arvioita, että tiedon antaminen ei ole vahingollista lapselle. Tieto on myös aina annettava lapsen ymmärrettävällä tavalla, mahdollisuuksien mukaan hänen äidinkielellään.

Lapsikaupan uhrin tunnistamiseen liittyviä erityistaitoja, lapsen oikeuksien tuntemusta sekä yleensä lapsen haastattelun ja vuorovaikutuksen taitoja on erityisesti korostettava turvapaikkapuhutteluja tekevien poliisien mutta myös muiden toimijoiden koulutuksessa. Olennainen tieto lapsen tilanteesta saadaan vain lapselta itseltään. Lapsen edustajan määrääminen sekä edustajatoiminnan laadusta huolehtiminen ovat myös lähtökohtia asianmukaiselle lasten asioiden käsittelemiselle

Lastenasiaintalon hyödyntäminen myös lapsikaupan uhrien auttamiseksi (Kysymykset osiossa II.3)

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimassa Lastenasiaintalo-hankkeessa on kyse lapsilähtöisesti tuotetusta poikkihallinnollista erityispalvelusta alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille, joiden epäillään joutuneen fyysisen tai seksuaalisen pahoipitely tai hyväksikäyttörikoksen uhriksi. Lastenasiaintalon pilotointi alkaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella vuoden 2014 alusta.

Lastenasiaintalo-toimintamalli perustuu siihen, että tutkivat ja auttavat viranomaiset (mm. poliisi, syyttäjä, terveyden- ja sosiaalihuolto) toimivat yhdessä asiantuntijatyöryhmänä rikoksen esitutkinnassa. Työskentely on lapsilähtöistä: lapsi ei joudu käymään läpi useita haastatteluja, vaan samassa yhteydessä tehdään oikeuspsykologinen haastattelu, somaattinen tutkimus ja lastensuojelutarpeen selvitys. Lapsi saa myös tarvitsemansa psykologisen avun.

Lapsiasiavaltuutettu on ehdottanut lapsiasiaintalon kehittämistä valtakunnalliseksi toimintamuodoksi. THL:n hankkeen tavoitteena onkin valtakunnallisen toiminnan aloittaminen vuonna 2017. Lastenasiaintalon moniammatillista erityisosaamista voitaisiin hyödyntää myös jatkossa lapsikaupan uhrien tunnistamisessa sekä auttamisessa.

Muilta osin lapsiasiavaltuutettu tukee niitä näkökohtia ja kommentteja, joita vähemmistövaltuutettu on kansallisena ihmiskaupparaportoijana esittänyt tuoreessa kertomuksessaan eduskunnalle (”Suomen ihmiskaupan vastaisen toiminnan haasteet Euroopan neuvoston asiaa koskevan yleissopimuksen valossa” Julkaisusarja 13; vähemmistövaltuutetun toimisto).

Jyväskylässä 18.11.2013

Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu

Merike Helander
Lakimies


[1] http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/-/view/1551557

[2] Parsons, Annika: Selvitys lapsen edun toteutumisesta turvapaikanhakija- ja pakolaislapsia koskevissa päätöksissä. Vähemmistövaltuutetun toimiston julkaisusarja 6/2010.

[3] http://www.crin.org/docs/ENOC%20statement%20children%20on%20the%20move%202013.pdf ja Treatment of unaccompanied and separated children outside their country of orgin. General Comment no. 6(2005). CRC/GC/2005/6.

[4] http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/-/view/1551557


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.