Lapsiasiavaltuutetun kommentit opetus- ja kulttuuriministeriölle ihmisoikeus- ja demokratiakasvatuksesta opettajankoulutuksessa

Opetus- ja kulttuuriministeriölle 10.1.2014

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on edistää lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutumista Suomessa. Lapsiasiavaltuutetun toiminta pohjautuu YK:n lapsen oikeuksia koskevaan yleissopimukseen (SopS 59-60/1991). Lapsiasiavaltuutettu arvioi ihmisoikeus- ja demokratiakasvatuksen toteutumista opettajankoulutuksessa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen [1] näkökulmasta.

Keskeiset lapsen oikeuksien sopimuksen artiklat ihmisoikeus- ja demokratiakasvatukseen liittyen ovat:

  • Yleissopimuksen 1.artiklan mukaan jokainen alle 18-vuotias on lapsi.
  • 2. artiklan mukaan lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi.
  • Artiklan 3. mukaan lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu.
  • Artiklan 12 ja artiklan 13 mukaan lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä itseään koskevissa asioissa sekä kaikissa asioissa. Lasten mielipide tulee ottaa huomioon päätöksenteossa. Lapsen mielipide on otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.
  • 14. artiklassa todetaan, että lapsella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen.
  • Lapsen oikeuksien sopimuksen artiklassa 17 todetaan, lapsella on oikeus saada tietoa, joka on tärkeää hänen kehityksensä ja hyvinvointinsa kannalta. Lapsella on oikeus saada tietoa itselleen ymmärrettävällä tavalla.
  • 28. artiklan mukaan lapsella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen.
  • Artiklassa 29 todetaan koulutuksen tavoitteista, että koulutuksen on kehitettävä lapsen yksilöllisiä taitoja, ihmisoikeuksien sekä lapsen oman kielen ja kulttuurin kunnioitusta, vastuullista kansalaisuutta, suvaitsevaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa sekä ympäristön suojelua.
  • 30. artiklassa todetaan, että vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalla lapsella on oikeus omaan kulttuuriinsa, uskontoonsa ja kieleensä.
  • Artiklan 31 mukaan lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan.
  • 42. artiklassa todetaan, että lapsella on oikeus saada tietoa lapsen oikeuksista. Valtion on huolehdittava, että kaikki kansalaiset tietävät lapsen oikeudet.

Opettajat sekä muut lasten ja nuorten kanssa työtä tekevät ovat ensisijaisesti arvokasvattajia. He vaikuttavat omilla asenteillaan ja arvoillaan myös lasten näkemyksiin yhteiskunnasta ja maailmasta. Opettajankoulutus ja siihen liittyvä harjoittelu on tärkeä perusta opettajan ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan ajattelun kehittymisessä. Opettajankoulutuksen tulisikin vahvistaa tulevien opettajien ja kasvattajien kiinnostusta ja arvostusta yhteiskunnallisia asioita kohtaan, sillä se on vahva perusta myös ihmisoikeuksien ja demokratian opettamiselle.

Opettajat ovat tärkeässä asemassa siinä, millaisia kokemuksia vaikuttamisesta ja yhteisöön kuulumisesta lapset saavat. Kokemukset vaikuttamisesta koulun ja päiväkodin asioihin sekä kuulluksi tulemisesta aikuisten taholta vaikuttavat lapsen kokemukseen itsestään sekä hänen myöhempään käsitykseensä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Kokemus siitä, että on osa yhteisöä, on tärkeä osa yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. [2] Ihmisoikeus- ja demokratiakasvatus toteutuu parhaimmillaan lasten ja nuorten arjessa vertaisryhmään osallistumalla sekä yhdessä toimimalla. Suvaitsevaisuuden, erilaisuuden hyväksymisen sekä tasa-arvon oppiminen tapahtuu osittain tiedostamatta, mutta siihen tulisi panostaa myös opettajankoulutuksessa sekä koulun opetussuunnitelmaa ja tuntijakoa suunnitellessa.

Lapsiasiavaltuutetun mukaan lasten ja nuorten kansalaistaitojen kehittymisen tulee olla osa koulun toimintakulttuuria, mutta lisäksi sille tulee varata oma aikansa koulun tuntijaossa. On myös tärkeää varmistaa lasten ja nuorten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa koulun arkeen. Oppilaskuntatoiminta on yksi tapa toteuttaa ihmisoikeus- ja demokratiakasvatusta. Vaikuttaminen ei saa kuitenkaan rajoittua vain oppilaskunnan hallituksen jäseniin, vaan vaikuttamisen ja osallistumisen kokemuksia tulisi antaa mahdollisimman monille, mieluiten kaikille oppilaille. Lausunnossa perusopetuksen opetussuunnitelman valtakunnallisten perusteiden luonnokseen lapsiasiavaltuutettu nostaa esille myös koulun vaikuttamisen yhteydet kunnan laajempaan lasten ja nuorten vaikuttamiseen, kuten nuorisovaltuustoihin. [3]

Ihmisoikeus- ja demokratiakasvatus liittyy vahvasti myös kouluviihtyvyyteen ja lasten hyvinvointiin. Koululla ja varhaiskasvatuksella on tärkeä hyvinvointitehtävä: päivittäisenä toimintaympäristönä koulun tai päiväkodin tulee tukea jokaisen lapsen hyvinvointia sekä puuttua hyvinvointia ja oppimista uhkaaviin sosiaalisiin ongelmiin. [2] Myös ongelmiin puuttuminen on osa ihmisoikeus- ja demokratiakasvatusta koulussa ja päiväkodissa.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on Suomen valtiolle antamissaan suosituksissa vaatinut valtiota tehostamaan pyrkimyksiään torjua vammaisiin lapsiin, pakolais- ja maahanmuuttajalapsiin sekä etnisiin vähemmistöihin kohdistuvaa syrjintää. Lisäksi YK on vaatinut erikseen toimia romanilasten syrjinnän vähentämiseksi. [4] Lapsiin ja nuoriin kohdistuvan syrjinnän vähentäminen onkin koulujen ja oppilaitosten tärkeä tehtävä [5]. Lausunnossa perusopetuksen yleisten tavoitteiden sekä tuntijaon uudistamiseksi [3], lapsiasiavaltuutettu huomauttaa myös, että kansallisten vähemmistöryhmien kulttuurien tuntemus tulisi olla osa kaikille oppilaille tarpeellisia tietoja ja taitoja. Myös opettajankoulutuksessa monikulttuurisuuteen sekä vähemmistöryhmiin liittyvät tiedot ja taidot tulisivat olla tärkeä osa koulutusta. Opettajankoulutuksen tulisi antaa valmiuksia myös sukupuolten tasa-arvoa edistävään kasvatukseen. Lisäksi opettajien on saatava valmiuksia ja keinoja puuttua kaikenlaiseen syrjintään ja kiusaamiseen.

Lapsiasiavaltuutetun mukaan koulun kasvatustehtävää ja lasten hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista tulee koulussa vahvistaa tiedollisen ja taidollisen opetuksen rinnalla. [3] Opettajilla tulee olla valmiuksia ymmärtää lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tärkeys ja osallisuuden merkitys hyvinvoinnin yhtenä osa-alueena. Lasten hyvinvoinnin tukeminen edellyttää opettajilta osaamista koulun ja päiväkodin yhteisöllisyyden vahvistamiseen ja lasten osallistumismahdollisuuksien tukemiseen. Opettajat tarvitsevat valmiuksia lapsilähtöisen kasvatuksen toteuttamiseksi, jossa toiminnan lähtökohtana ovat lapsilta tulevat ideat ja tarpeet toiminnalle. Tärkeintä on tunne vaikuttamisesta ja siitä, että lasten ja nuorten omalla toiminnalla on merkitystä . Myös opetusmenetelmien valinnassa tulee ottaa osallistumisen hyödyntäminen huomioon. Opettajan on tiedostettava roolinsa lasten ja nuorten toiminnan motivoijana, tukijana ja kanssaoppijana. Lisäksi opettajilla tulee olla valmiuksia toimia yhteistyössä lasten vanhempien kanssa kasvatuskumppanuuden hengessä. [2] Nämä kaikki osaamisalueet tulisi ottaa huomioon kaikilla opetuksen tasoilla, myös aineenopettajien ja rehtoreiden koulutuksessa. [3]

Ihmisoikeus- ja demokratiakasvatuksen vahvistaminen opettajankoulutuksessa on tärkeää myös siksi, että lapset ovat oikeutettuja saamaan tietoa ihmisoikeuksista sekä lasten oikeuksien sopimuksesta. YK:n lapsen oikeuksien komitea on suosituksissaan korostanut, että lapsen oikeuksien sopimus tulee sisällyttää koulujen opetussuunnitelmiin ja lasten sekä nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten koulutukseen. [4] Ihmisoikeus- ja demokratiakasvatuksen vahvistaminen edellyttää siihen liittyvän tietopohjan vahvistamista sekä opettajien perus- että täydennyskoulutuksessa.

Myös Pohjoismaisten lapsiasiavaltuutettujen yhteisen julkilausuman [6] mukaan lapset tarvitsevat lisää turvataitoja sekä tietoa ihmisoikeuksista. Julkilausumassa pidetään tärkeänä, että lapset saavat tietoa erityisesti oman kehon koskemattomuuteen liittyvästä oikeudesta. Tämä auttaa lasta arvioimaan omaa tilannettaan tässä hetkessä, mutta antaa myös tärkeitä tietoja tulevaisuuden kannalta. Lasten tulee saada tietoa heille ymmärrettävällä tavalla niistä viranomaisista, joiden puoleen kääntyä, jos heidän oikeuksiaan on loukattu. Koulun tarjoaman tiedon tulisi kytkeytyä kotikunnan palveluihin niin, että lapset oppivat mitä palveluita lasten ja perheiden tueksi on saatavilla. [7] Näiden palveluiden kokonaisuuteen tulisi myös opettajankoulutuksessa tutustua. Koulutuksessa tulisi myös tehdä yhteistyötä eri ammattiryhmien sekä eri koulutusalojen välillä, jotta yhteistyö myöhemmin olisi sujuvaa. Opettajilla tulisi olla valmiuksia käyttää erilaisia yhteiskunnan toimijoita ja heidän tarjoamiaan palveluita oman työnsä ja opetuksen tukena.

Opettajankoulutuksessa tulee huomioida lapsen oikeus itselleen ymmärrettävään tietoon, oppimiseen hänelle ominaisimmalla tavalla sekä leikkiin. Lapsiasiavaltuutettu onkin monessa yhteydessä korostanut leikin merkitystä oppimisen välineenä sekä liiallisen suorituskeskeisyyden vähentämistä. Lapsen kaikki arjen elinpiirit, kuten perhe, ystävät sekä koulun ja päiväkodin epämuodolliset tilanteet, tulisi nähdä tärkeinä oppimisen paikkoina. Ihmisoikeus- ja demokratiakasvatuksen kytkeminen lasten arjen elinpiireihin ja arjen tilanteisiin tukee myös lasten oppimista. Leikin merkitys tulisi tiedostaa myös lasten hyvinvoinnin ja kouluviihtyvyyden kannalta. Opettajankoulutuksessa vuorovaikutteisten, kokemuksellisten ja toiminnallisten menetelmien sekä eri toimintaympäristöissä tapahtuvan oppimisen tulisi näkyä sekä opetuksen sisällöissä että tavoissa.

Lapsiasiavaltuutetun toimiston yhteistyö koulujen ja opettajankoulutuslaitosten kanssaLapsiasiavaltuutetun toimisto tuottaa ja jakaa esitteitä lapsen oikeuksista sekä erilaisissa koulutuksissa että tapahtumissa ja pyydettäessä myös lähettää niitä kouluihin ja oppilaitoksiin. Lisäksi lapsiasiavaltuutetun toimisto järjestää lapsen oikeuksiin ja ihmisoikeuskasvatukseen liittyvää koulutusta sekä jakaa muiden tahojen tuottamaa materiaalia aiheeseen liittyen. Lapsiasiavaltuutettu on jalkauttanut mm. Euroopan neuvoston tuottamaa Compasito – Lasten ihmisoikeuskasvatuksen käsikirjaa järjestämällä koulutuksia lasten ja nuorten parissa työskenteleville sekä heidän kouluttajilleen. Compasito-materiaali on suunnattu lasten parissa työskenteleville ja se tarjoaa välineitä arvojen ja erilaisten sosiaalisten kysymysten käsittelyyn lasten kanssa. Materiaali pohjautuu toiminnallisiin menetelmiin ja lasten aktiiviseen osallistumiseen.

Lapsiasiavaltuutetun toimisto tekee yhteistyötä myös suoraan oppilaitosten kanssa. Lapsiasiavaltuutetun toimistossa työskentelee vuosittain korkeakouluharjoittelijoita Jyväskylän yliopistosta. Korkeakouluharjoittelijat ovat järjestäneet osana harjoitteluaan pienimuotoisia koulutuksia lapsen oikeuksista sekä varhaiskasvatuksen henkilökunnalle päiväkodeissa että varhaiskasvatuksen opiskelijoille yliopistolla. Lisäksi lapsiasiavaltuutetun toimisto on ollut mukana Jyväskylän ammattikorkeakoulun tunne- ja turvataito -hankkeessa. Lapsiasiavaltuutetun toimistossa vierailee myös opiskelijaryhmiä.

Lapsiasiavaltuutettu on tuottanut yhteistyössä Jyväskylän Yliopiston Agora Centerin kanssa lasten verkkosivut (www.lastensivut.fi). Sivuilta löytyy tietoa lapsen oikeuksista lapsille ymmärrettävällä tavalla. Verkkosivu on hyödyllinen myös opettajien ja opettajaksi opiskelevien materiaali- ja tietopankkina sekä käytettäväksi opetuksessa lasten kanssa.

Lapsiasiavaltuutetulla on oma Sisu-kissamaskotti, joka kiertää kouluissa ympäri Suomea. Kiertueen tarkoituksena on tarjota lapsille tietoa lasten oikeuksista sekä herättää lapsia pohtimaan, mikä omassa koulussa on hyvin ja mikä puolestaan kaipaisi kehittämistä. Ajatuksena on, että Sisun vierailun aikana lapset esittelevät mukavia ja parantamista kaipaavia paikkoja Sisulle, ja samalla aikuiset saavat tärkeää ja hyödyllistä tietoa lasten mielipiteistä. Lasten ottamat valokuvat sekä heidän kirjoittamansa matkakertomus julkaistaan Lasten sivuilla.

Lapsiasiavaltuutettu tekee vuosittain myös muutamia koulu- ja kuntavierailuja, joiden yhteydessä on toteutettu opettajien kanssa yhteistyössä kyselyitä lasten osallistumisesta ja vaikuttamisesta koulussa ja kotikunnassa [8]. Kyselyiden tuloksista raportoidaan kouluille ja kunnan päättäjille ja niiden avulla pyritään rohkaisemaan koulun aikuisia ja kunnan päättäjiä selvittämään lasten ja nuorten mielipiteitä päätöksentekonsa tueksi.

Jyväskylässä 10.1.2014

Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu

Terhi Tuukkanen
Ylitarkastaja

Kaisa Järvelä
Korkeakouluharjoittelija

Lähteet[1] YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus: http://www.lapsiasia.fi/lapsen_oikeudet/sopimusteksti

[2] Lapsiasiavaltuutetun lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle luonnoksesta koulujen ja oppilaitosten työrauhaa sekä oppilaiden osallistumista edistäviksi lakiesityksiksi 20.3.2013. Linkki lausuntoon:http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/-/view/1853247

[3] Lapsiasiavaltuutetun lausunto perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä perusopetuksen tuntijaon uudistamista valmistelleen työryhmän ehdotuksista. Linkki lausuntoon:http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/-/view/1742284

[4] YK:n suositukset Suomen valtiolle. Linkki: http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=82628&GUID={08815486-C2F7-4348-A1DC-0985FA9542EC}

[5] Lapsiasiavaltuutetun lausunto yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista koskeva luonnos hallituksen esitykseksi Oikeusministeriölle 24.5.2013. Linkki lausuntoon:http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/-/view/1856741

[6] Pohjoismaisten lapsiasiavaltuutettujen yhteinen julkilausuma: Lapset tarvitsevat lisää turvataitoja ja tietoa ihmisoikeuksistaan 6.6.2012. Linkki: http://www.lapsiasia.fi/nyt/aloitteet/aloite/-/view/1815449

[7] Lapsiasiavaltuutetun kommentit Opetushallitukselle perusopetuksen opetussuunnitelman valtakunnallisten perusteiden luonnokseen (OPS 2016) 14.12.2012. Linkki lausuntoon:http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/-/view/1846778

[8] Juhlapuhe Tornioviikon pääjuhlassa lapsille 12.5.2012. Linkki:http://www.lapsiasia.fi/nyt/puheenvuorot/puheet/puhe/-/view/1803534. Selvitys Vihtavuoren koulun lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Linkki: http://www.lapsiasia.fi/nyt/tiedotteet/tiedote/-/view/1849005


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.