Lapsiasiavaltuutetun lausunto YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden kansallista toimeenpanosuunnitelmaa koskevasta muistiosta

Työ- ja elinkeinoministeriölle 5.2.2014

Asia: Lausuntopyyntö 18.12.2013: YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden kansallisen toimeenpanosuunnitelman valmistelu

Lausuntopyynnön sisältö

Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden kansallista toimeenpanosuunnitelmaa. Nyt lausuttavana olevaan muistiossa on kartoitettu ohjaavien periaatteiden nykytilaa Suomessa. Muistioon on kirjattu sekä jo toteutettuja että valmisteilla olevia toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan ihmisoikeuksien kunnioittaminen yritystoiminnassa kansallisesti ja kansainvälisesti.

Lapsiasiavaltuutetun lausunto

Lausunnon sisältö tiivistetysti

–      Lapsen ihmisoikeuksien näkökulmaa ei muistiossa ole huomioitu. Se tulisi lisätä ottaen huomioon YK:n lapsen oikeuksien komiteankin viimevuotinen yrityssektoria koskeva yleiskommentti sekä komitean Suomelle vuonna 2011 antamat suositukset

–      Keskeisiä asiakokonaisuuksia lapsen oikeuksien kannalta ovat lapsityövoiman käyttö ja lapsikauppa, lasten käyttö viihdeteollisuudessa, markkinointi ja media sekä työelämä

Perustelut lapsiasiavaltuutetun kommenteille

Lapsiasiavaltuutettu arvioi muistiota YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen (SopS 59-60/1990) näkökulmasta.

Lapsen oikeuksien yleissopimuksessa taatut oikeudet koskevat jokaista alle 18 vuotiaista henkilöä, ellei lapseen soveltuvien lakien mukaan täysi-ikäisyyttä saavuteta aikaisemmin (1 art). Alle 18-vuotiaita on kohdeltava ensisijaisesti lapsina.

Lapsen oikeuksien yleissopimuksen perusperiaatteita ovat:

  • Lapsen edun ensisijaisuus: kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu (3 art 1 kohta)
  • Syrjimättömyys: sopimuksessa taatut oikeudet kuuluvat kaikille lapsille ilman minkäänlaista lapsen, hänen vanhempiensa tai muun laillisen huoltajansa rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, vammaisuuteen, syntyperään tai muuhun seikkaan perustuvaa erottelua (2 art)
  • Lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen mahdollisimman täysimääräisesti (6 art)
  • Osallisuus: lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä ja saada se huomioiduksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti kaikissa lasta koskevissa asioissa (12 art)

Yleissopimuksen toimeenpanoa valvova YK:n lapsen oikeuksien komitea on korostanut, että lapsen etua arvioitaessa on otettava huomioon lapsen oikeuksien yleissopimus kokonaisuutena. Lapsen etu toteutuu, kun kaikki yleissopimuksessa määritellyt oikeudet täyttyvät.

Lapsen oikeuksien komitea on julkaissut huhtikuussa 2013 yleiskommentin ”General comment No 16 (2013) on State obligations regarding the impact of the business sector on children’s rights”. [1]   Yleiskommentissa annetaan tulkintaohjeita ja -suosituksia lapsen oikeuksien yleissopimuksella taattujen oikeuksien toteutumiseksi yritystoiminnassa.

Yleiskommentissa nro 16 todetaan sopimuksen perusperiaatteiden soveltamisesta yritystoimintaan mm.

  • 2 art Sopimusvaltion on varmistettava kaikin tavoin, että yritystoiminnasta ei aiheudu suoranaista tai välillistä syrjintää, joka kohdistuu lapsiin. Tämä tarkoittaa esim. että lapsen vanhemmille tai huoltajille on varmistettava pääsy työhön tai että yritysten on huolehdittava, että heidän tarjoamansa palvelut ja tuotteet ovat saatavilla vammaisille lapsille. [2]
  • 3(1) art Sopimusvaltion on varmistettava mm. että lapsen etu huomioidaan mm. lainsäädännön kehittämisessä ja erilaisissa politiikoissa, jotka liittyvät yritystoimintaan ja koskevat esim. työllisyyttä, verotusta, korruptioita ja yksityistämistä. [3]
  • 6 art Yrityksillä on suuri vastuu lasten terveyteen ja täysimääräiseen kehittymiseen vaikuttavista toimista. Tällaisia ovat mm. ympäristöturvallisuuteen liittyvät kysymykset tai alkoholin ja tupakkatuotteiden myynti ja markkinointi. [4]
  • 12 art Lapset on huomioitava ja heitä on kuultava kaikissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa prosesseissa, joilla on vaikutusta lapsiin. Tämä koskee mm. luotaessa erilaisia poliitikkoja ja toimintaohjelmia tai tehtäessä hallinnollisia päätöksiä, joilla on vaikutusta lapsen oikeuksiin. Samoin se koskee tuomioistuinkäsittelyjä, sovittelua tai välimiesmenettelyjä silloin, kun on kyse tapauksista, joissa yritys on loukannut lapsen oikeuksia tai myötävaikuttanut oikeuksien loukkaukseen. [5]

Lapsiasiavaltuutetun resurssit suhteessa pakollisiin työtehtäviimme ovat hyvin niukat, joten meillä ei ole mahdollisuutta avata yleiskommentin sisältöä seikkaperäisesti tässä yhteydessä. Näkemyksemme mukaan työryhmän olisi jatkotyönsä kannalta kuitenkin hyödyllistä tutustua yleiskommentin sisältöön tarkemmin.

Lausuttavana olevan muistion kontekstissa muita keskeisiä lapsen oikeuksien yleissopimuksen artikloja ovat ainakin:

  • Kaikkien yksityisen tai julkisen sosiaalihuollon, lasten huolenpidosta ja suojelusta vastaavien laitosten ja palveluiden on noudattava toimivaltaisten viranomaisten antamia määräyksiä, jotka koskevat erityisesti turvallisuutta, terveyttä, henkilökunnan määrää ja soveltuvuutta sekä henkilökunnan riittävää valvontaa (3 art 3 kohta)
  • Työssäkäyvien vanhempien lapsilla on oikeus hyödyntää heille tarkoitettuja lastenhoitopalveluita tai -laitoksia (18 art 3 kohta)
  • Lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä, laiminlyönniltä tai välinpitämättömältä tai huonolta kohtelulta tai hyväksikäytöltä, mukaan lukien seksuaalinen hyväksikäyttö (19 art)
  • Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Ensisijainen vastuu tästä on vanhemmilla tai muulla laillisella huoltajalla, mutta valtion on tuettava vanhempia tässä tehtävässä (27 art)
  • Lapsella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin (31 art)
  • Lapsella on oikeus tulla suojelluksi taloudelliselta hyväksikäytöltä sekä sellaiselta työnteolta, joka todennäköisesti vaarantaa tai haittaa hänen koulutustaan tai on vahingollista hänen terveydelleen tai ruumiilliselle, henkiselle, moraaliselle tai sosiaaliselle kehitykselleen (32 art)
  • Lasta on suojeltava kaikilta seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön muodoilta (34 art)

Suomi on ratifioinut myös lapsen oikeuksien yleissopimukset valinnaiset pöytäkirjat lasten osallistumisesta aseellisiin selkkauksiin (SopS 30-31/2002) ja lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta (SopS 40-41/2012). Lisäpöytäkirjat tulisi myös huomioida soveltuvin osin toimeenpanosuunnitelmaa laadittaessa.

Lapsiasiavaltuutetun kommentit

Lapsiasiavaltuutettu pitää muistiota yleisesti ottaen rakenteeltaan selkeänä. Seuraavassa lapsiasiavaltuutettu esittää kommentteja lausuntopyynnössä esitettyihin kysymyksiin lapsen ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta.

1.    Kattaako työryhmän laatima perusmuistio keskeiset Suomessa tähän mennessä toteutetut tai valmisteilla olevat toimenpiteet ihmisoikeuksien kunnioittamisen varmistamiseksi kansallisesti ja kansainvälisesti?

Lapsiasiavaltuutettu huomauttaa, että lapsia koskevia ihmisoikeuskysymyksiä on käsitelty muistiossa hyvin niukasti, joten käytännössä lapsia koskeva tilannekatsaus puuttuu muistiosta. Lapsia tulisi yritystoiminnassa huomioida erillistä huomiota vaativana ryhmänä vastaavasti kuten esimerkiksi naisia tasa-arvonäkökulmasta. Lapsiasiavaltuutettu ehdottaa, että muistioon sisällytettäisiin erityinen lapsia koskeva luku, jotta lapsen ihmisoikeuksien toteutuminen tulisi asianmukaisella tavalla huomioitua.

Lapsen oikeuksien komitea on johtopäätelmissään (7.9.2011 [6]) neljänteen Suomen lapsen oikeuksien sopimusta koskevaan määräaikaisraporttiin suosittanut, että Suomen valtion tulisi hyväksyä ja panna täytäntöön määräyksiä, joilla varmistetaan, että elinkeinoelämä noudattaa kansainvälisiä ja kansallisia normeja yritysten sosiaalisesta vastuusta erityisesti lapsen oikeuksien osalta.

Myös esim. Unicef on toiminnassaan kiinnittänyt huomioita lapsen oikeuksiin yritysnäkökulmasta. UNICEF, YK:n Global Compact -aloite ja Pelastakaa Lapset -järjestö ovat yhteistyössä tehneet kansainvälinen aloitteen” Children’s Rights and Business Principles” eli liiketoimintaa ohjaavat lapsenoikeusperiaatteet. Aloite sisältää kymmenen periaatetta, jotka auttavat yrityksiä tunnistamaan toimintansa osa-alueet, joilla ne voivat luoda pysyviä parannuksia lasten elämään. Periaatteilla pyritään saamaan yritykset arvioimaan toimintansa vaikutuksia lapsiin ja ryhtymään toimiin muutoksen saavuttamiseksi. [7]

Lapsityövoiman käyttö ja lapsikauppa

Lapsen oikeuksien komitea nosti edellä mainituissa johtopäätelmissään yritystoiminnan osalta esiin myös lapsityövoiman käytön kieltämisen ulkomailla liiketoimintaa harjoittavilta suomalaisyrityksiltä ja monikansallisilta yrityksiltä, joilla on päätoimipaikka Suomessa.

Yrityksillä on vahva sosiaalinen vastuu lapsityövoiman sekä siihen mahdollisesti liittyvän ihmiskaupan torjunnassa. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta on tullut Suomessa voimaan 1.9.2012 (SopS 43-44/2012). Sopimuksen täytäntöönpanoa seuraava GRETA on juuri toteuttamassa ensimmäistä Suomea koskevaa arviointikierrosta. Lapsiasiavaltuutettu antoi lausunnon arviointikierroksen kyselyyn 18.11.2013. [8]

Lausunnossaan lapsiasiavaltuutettu korosti, että lapsien tunnistaminen ihmiskaupan uhreiksi voi olla erittäin vaikeaa, koska lapset eivät välttämättä osaa itse kertoa tilanteestaan eivätkä edes ymmärrä, että kyse on ihmiskaupasta. Lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan mahdollisuuksia alaikäisten uhrien tunnistamiseen ja auttamiseen nykyistä tiiviimmin osana lastensuojelupalveluita tulisi selvittää. Lastensuojelupalveluita tarjotaan nykyään entistä useammin myös yritysmuodossa. Kyseisten yritysten on myös otettava vastuu lapsikaupan ja/tai lapsityövoiman käytön uhriksi joutuneiden lasten tunnistamisesta ja auttamisesta.

Lapsiasiavaltuutettu on antanut lausunnon myös taustaraporttiin, joka on laadittu ILO:n 104. kansainvälistä työkonferenssia vuonna 2014 varten. Työkonferenssissa käsitellään pakkotyötä koskevan yleissopimuksen nro 29 täydentämistä pöytäkirjalla ja suosituksella työvoiman hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvan ihmiskaupan osalta.

Lausunnossaan lapsiasiavaltuutettu piti välttämättömänä, että pakkotyötä koskevaa yleissopimusta täydennettäessä uusissa asiakirjoissa huomioidaan myös YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus ja sitoudutaan sen periaatteisiin. Ihmiskauppaa ja lapsityövoimaa koskevien erityisten artiklojen ohella tulisi huomioida YK-sopimuksen keskeiset perusperiaatteet. [9]

Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentissa nro 16 esitetyt lainsäädäntö- ja muut toimenpide-ehdotukset käsittelevät monilta kohdin samoja asioita kuin ILO:n työkokouksen taustaraportin kysymykset.  Yleiskommentissa suositellaan myös, että sopimusvaltiot ratifioisivat ILO:n lapsityöhön liittyvät sopimukset nro:t 182 ja 138.

Lapsikauppa on useissa tilanteissa lapsiseksikauppaa. Suomalaisilla yrityksillä on vahva sosiaalinen vastuu lasten suojelemiseksi erityisesti toiminnan tapahtuessa ulkomailla. Vaikkei lapsikauppa/lapsiseksikauppa Suomessa olekaan yleistä eikä myöskään yleensä yritystoiminnaksi katsottavaa, olisi sen olemassa olo tunnistettava ja tunnustettava.

Lapsikaupan uhreiksi kotimaassa joutuvat ovat usein lastensuojeluyksiköistä karanneita lapsia, joilla ei ole vakinaista asuinpaikkaa. Yritystoiminnan vastuu koskee näissä tilanteissa erityisesti lastensuojelupalveluita tarjoavia yrityksiä.

Lasten kaupallisen seksuaalisen hyväksikäytön ennaltaehkäisemisen -hanke (CESC) on tehnyt yhteistyötä yritysten kanssa, mm. matkatoimistoalalla sekä yksityisten lääkäriasemien kanssa. Lapsiasiavaltuutettu toimittaa lausuntonsa liitteenä erillisen lausunnon lapsiseksikaupan torjunnan sekä siihen läheisesti liittyvien ilmiöiden haasteista.

Lasten käyttö viihdeteollisuudessa

Lapsityövoiman hyväksikäytöstä voi olla kyse myös silloin, kun lapset osallistuvat viihdeyritystoimintaan, esimerkiksi tosi-tv-ohjelmiin. Lapsen oikeuksien komitea on myös esittänyt huolensa lasten hyväksikäytöstä viihdeteollisuudessa, kuten televisiossa, elokuvissa, mainoksissa ja muissa nykyisissä tiedotusvälineissä. [10]

Lapsiasiavaltuutetulle on tullut kansalaisyhteydenottoja, joissa on tuotu esille huoli siitä, että esimerkiksi televisiossa esitettävissä lasten laulukilpailuissa loukataan lapsen oikeuksia. Yhteydenottoja on tullut myös koskien lapsille järjestettäviä kauneuskilpailuja ja kilpailujen vaikutuksista lasten kasvaviin ulkonäköpaineisiin. Lapset voivat esimerkiksi joutua tekemään sopimuksia, joilla on kauaskantoisia seurauksia heidän elämässään. Lapsen ja huoltajan voi olla myös vaikea päästä perehtymään sopimusehtoihin ennakkoon.

Lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan lasten on saatava harrastaa ja kehittää lahjakkuuksiaan. Lasten näkyminen julkisuudessa on myönteistä silloin, kun se tapahtuu vapaaehtoisesti ja lapsen ehdoilla sekä lasta arvostavasti ja lapsen oikeuksia kunnioittaen. Lasten vanhemmat kantavat toki ensisijaisen vastuun lasten terveestä kasvusta ja hyvinvoinnista, mutta suuri vastuu on myös viihdeteollisuudella ja kilpailujen järjestäjäyrityksillä. Erityisesti on huolehdittava lasten ihmisarvoisesta ja kunnioittavasta kohtelusta sekä lapsen edun mukaisista sopimusehdoista.

Markkinointi ja media

Alaikäiset, alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret, ovat kuluttajansuojalaissa erityisasemassa, koska alaikäisiä voidaan heidän tietojensa tai kokemustensa rajoittuneisuuden vuoksi pitää tavallista alttiimpina markkinoinnin vaikutuksille. Myös markkinointia, joka yleisesti tavoittaa alaikäisen, voidaan arvioida samoin kuin alaikäisille nimenomaisesti suunnattua markkinointia.

Lapsiasiavaltuutettu on aiemmin kiinnittänyt huomioita iltapäivälehtien markkinointiin ulkomainonnassa sekä julkisella paikalla tapahtuvassa mainonnassa (ns. myyntijulisteet). Lapsiasiavaltuutetulle tulee säännöllisin väliajoin vanhemmilta viestiä siitä, että pienet lapset altistuvat heille sopimattomalle aineistolle. Aiheesta on käyty vuoropuhelua alan toimijoiden, Kuluttajaviraston ja lapsiasiavaltuutetun välillä.

Lapsen oikeuksien komitea on suosittanut edellä mainituissa johtopäätöksissään erityisesti lapsille epäterveellisen ruuan markkinoinnin rajoittamista. Kuluttajavirasto on julkaissut vuonna 2004 linjaukset ”Lapset & ja elintarvikkeiden markkinointi”, joissa on vahva terveysnäkökulma. [11] Lapsiasiavaltuutetun tiedossa ei ole, että linjausten lisäksi olisi tehty tai suunniteltu rajoittamistoimenpiteitä.

Alkoholimainonnan rajoittamista koskeva hallituksen esitys (HE 70/2013 vp) hyväksyttiin eduskunnassa joulukuussa 2013. Esityksen mukaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvia mietojen alkoholijuomien mainonnan keinoja kiellettäisiin ja rajoitettaisiin. Televisio- ja radiomainontaa saisi toteuttaa vain kello 22-07.

Lapsiasiavaltuutettu korosti hallituksen esityksestä sivistysvaliokunnalle antamassaan lausunnossa, että esitetyt rajoitukset alkoholimainontaan ovat oikeasuuntaisia, mutta eivät kuitenkaan riittäviä edistämään lapsen etua ja oikeuksia. Alkoholijuomien mainonta tulisi rajoittaa vain tuotetietoon, mietojen alkoholijuomien markkinointi yleisillä paikoilla olisi kiellettävä ilman yleisötilaisuuksia koskevaa poikkeusta ja tv- ja radiomainonta tulisi kieltää kokonaan. Vähintäänkin aikarajoitus tulisi pidentää klo 23:een, joka vastaa alle 18-vuotiailta kiellettyjen ohjelmien suositeltua aikaisinta esitysaikaa. [12]

Lapsiasiavaltuutettu korostaa viestintä- ja mediayhtiöiden laaja vastuuta lapsille suunnatuissa ja helposti lasten tavoitettavissa olevissa viestimissä. Alaa säätelee kuvaohjelmalainsäädäntö ja toimintaa valvovat Media- ja kuvaohjelmakeskus ja  osin Kuluttajavirasto. Lapsiasiavaltuutettu on katsonut, että lasten ja nuorten mediakasvatus ei yksin riitä suojaamaan heitä vahingolliselta aineistolta vaan myös alan yritysten on toimittava vastuullisesti. Vastuuta ei myöskään voida yksinomaan siirtää lasten vanhemmille.

Lapsiasiavaltuutetulle tulleissa mediaa koskevissa yhteydenotoissa ovat olleet esillä mm. väkivaltaviihde televisiossa ja internetissä. Väkivaltaa sisältäviä ohjelmia ja tietokonepelejä on helposti alaikäisten saatavilla. Yhteydenotoissa on tuotu esiin myös huoli siitä, miten alaikäisiä koskevista asioista uutisoidaan heitä vahingoittavalla tavalla, esimerkkinä viimesyksyinen uutisointi Auerin oikeudenkäynnistä.

Työelämä

Alle 18-vuotiaat ovat usein mukana jo työelämässä. Lapsiasiavaltuutettu on viime aikoina vastaanottanut joitakin kansalaisyhteydenottoja, joissa on tuotu esiin nuorten epäoikeudenmukainen kohtelu työpaikoilla. Yhteydenottojen valossa ongelmia on mm. siinä, että työtehtävät, työajat ja palkkaus eivät aina vastaa sovittua.

Lapsiasiavaltuutettu korostaa, että alle 18-vuotiaita nuoria palkkaavien yritysten velvollisuus on tiedottaa nuorille heille ymmärrettävällä tavalla työstä, työolosuhteista sekä työsuhteen ehdoista. Nuoria on kohdeltava työelämässä yhdenvertaisesti ja olosuhteista riippuen myös erityistä suojelua tarvitsevana ryhmänä. Ehdot eivät myöskään millään tavoin saa olla nuoria syrjiviä.

Suomessa on ollut voimassa laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan tarkistamisesta vuodesta 2002. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on vuonna 2013 tehnyt selvityksen rikostaustan selvittämislain toimivuudesta. Selvityksen mukaan suhtautuminen lakiin on ollut myönteistä. Suurin osa selvitykseen vastanneista koki lain estäneen ainakin jossain määrin epäsopivien henkilöiden pääsyn työskentelemään lasten ja nuorten parissa. Kolmannes vastaajista näki lain vaikutuksen olevan ennaltaehkäisevä.

Joulukuussa 2013 hyväksyttiin myös hallituksen esitys (HE 149/2013 vp) vapaaehtoisten rikostaustan tarkistamiseksi. Tämänkin jälkeen rikostaustan tarkistamismenettelyssä on puutteita, joita lapsiasiavaltuutettu on edelleen ehdottanut korjattavaksi. Sääntelyä tulisi kehittää mm. siten, että myös lasten kanssa tekemisissä olevat yritystoiminnan harjoittajat tulevat selvitysmenettelyn piiriin. [13]

2.    Keskeisimmät haasteet ihmisoikeuksien paremman toteutumisen varmistamiseksi yritystoiminnassa kansallisesti ja kansainvälisesti ja3. Uudet keinot, joilla valtion tulisi pyrkiä edistämään ja varmistamaan ihmisoikeuksien toteutumista

Lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan lasten ihmisoikeuksien näkökulmasta oikeuksien parempi toteutuminen yritystoiminnassa edellyttää ensisijaisesti tehokkaampaa lasten ihmisoikeuksien tuntemusta, kykyä soveltaa lapsen oikeuksien sopimusta käytäntöön sekä lapsen ihmisoikeuksista tiedottamista. Myös lainsäädännön sekä yritysten sisäisen sääntelyn ja ohjeistusten kehittäminen entistä paremmin lapsen oikeuksia huomioiviksi on tarpeen.  Nyt käsittelyssä oleva muistioluonnos osaltaan on osoitus siitä, että lapsen oikeuksien merkitys vastuullisessa yritystoiminnassa ei ole kovin laajasti tiedostettu hallinnossakaan.

Lapsen oikeuksien yleissopimus tunnetaan Suomessa yleisesti ottaen melko huonosti, vaikka sopimus on saatettu voimaan lailla jo vuonna 1990. Lainsäädäntömme on melko hyvin sopusoinnussa yleissopimuksessa taattujen oikeuksien kanssa siltä osin, kun niitä on huomioitu kansallisessa lainsäädännössämme. Mutta huomattavaa on, että kansallinen lainsäädäntö ei kaikilta osin vastaa lapsen oikeuksien yleissopimusta. Yritystoimintaa koskevaa lainsäädäntöä tulee siten kehittää vastaamaan paremmin lapsen oikeuksien yleissopimusta.

Lapsen ihmisoikeuksien liittyminen yritystoimintaan on myös usein epäselvää. Tarvitaan lisää sekä kansallisesti että kansainvälisesti yritystoimintaan liittyvää lapsen oikeuksien tiedottamista ja koulutusta, mutta myös lapsen oikeuksien toteutumiseen liittyvää tutkimusta tällä osa-alueella. Yritysten tulee ymmärtää paremmin toimintansa vaikutuksia lapsiin ja lasten oikeuksiin sekä tiedostaa vastuunsa lasten oikeuksien toteutumisesta.

Melko nopeasti yleistyvänä ilmiönä on sosiaali- ja terveydenhuollon yksityistäminen. Yhä useammin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tuotetaan yritysmuodossa.  Lapsiasiavaltuutettu korostaa sekä palveluita tuottavien yritysten että julkisista hankinnoista vastaavien kuntien yksiköiden ja viranomaisten vastuuta lapsen ihmisoikeuksien varmistamisesta. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä toiminnan eettisyyteen, hoidon ja huollon laatuun, ammattitaitoisen henkilöstön määrää ja riittävän henkilöstömitoitukseen. Lisäksi on varmistettava, että jokainen alalla toimija tuntee ja ymmärtää lasten oikeudet yhdenvertaisina kansalaisina.

Lapsiasiavaltuutettu painottaa, että lapsen osallisuudesta huolehtiminen eli lapsen mielipiteen selvittäminen ja sen huomioiminen iän ja kehitystason mukaisesti kaikissa lasta koskevissa asioissa on avainasemassa oikeuksien toteutumiseksi. Lapsia koskevat päätökset ja toimet eivät lähtökohtaisesti voi olla lapsen edun mukaisia, jos lasten mielipiteitä ei huomioida silloin, kun niiden selvittäminen olisi mahdollista.

Lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan lasten ja heidän perheidensä riittävät oikeusturvakeinot on varmistettava suhteessa yritystoimintaa. Oikeusturvakeinot on oltava helposti saatavilla ja niistä on tiedotettava lapset ja perheet tavoittavasti ja ymmärrettävässä muodossa.

Yritystoiminnan valvontaa tulisi kehittää myös siten, että lapsen ihmisoikeuksien toteutumisen varmistaminen olisi valvonnan yhtenä keskeisenä periaatteena. Erityisen keskeistä tämä on mm. lasten päivähoitoa tai lastensuojeluun liittyvää toimintaa harjoittavissa yrityksissä.

Tarvittaessa olemme valmiita tulemaan toimeenpanosuunnitelman valmistelua koskevaan kuulemiseen.

Jyväskylässä 5.2.2014

Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu

Merike Helander
Lakimies


[1] (CRC/C/GC/16) Kaikki Lapsen oikeuksien komitean julkaisemat yleiskommentit löytyvät verkostahttp://tbinternet.ohchr.org/_layouts/treatybodyexternal/TBSearch.aspx?Lang=en&TreatyID=5&DocTypeID=11

[2] Yleiskommentti nro 16, A.13.

[3] Yleiskommentti nro 16, B.15.

[4] Yleiskommentti nro 16, C.19.

[5] Yleiskommentti nro 16, D.21. ja 22.

[6] Komitean päätelmät ja suositukset verkossa http://www.formin.fi/public/download.aspx?ID=82628&GUID={08815486-C2F7-4348-A1DC-0985FA9542EC}

[7] Periaatteet sekä aloitetta koskeva julkaisu verkossa http://www.unicef.fi/Yritysvastuu .

[8] http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/-/view/1871028

[9] http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/-/view/1868299

[10] GENERAL COMMENT No. 7 (2005) Implementing child rights in early childhood  (CRC/C/GC/7)

[11] http://www.kuluttajavirasto.fi/File/ab3d87b6-0ea9-4561-94f3-0045e0888603/Lapset+ja+elintarvikkeiden+markkinointi.pdf

[12] http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/-/view/1865633

[13] Lapsiasiavaltuutetun lausunto sivistysvaliokunnalle 11.11.2013http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/-/view/1867915


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.