Lapsiasiavaltuutetun lausunto ikärajan 14 mahdollisesta lisäämisestä ikäraja-asteikkoon

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti 1.7.2014

Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto ikärajan 14 mahdollisesta lisäämisestä ikäraja-asteikkoon

Viite: Lausuntopyyntö 10.6.2014

Asian keskeinen sisältö

Kuvaohjelmalaki (710/2011) astui voimaan 1.1.2012. Laissa säädetään kuvaohjelmien eli elokuvien, tv-ohjelmien ja digitaalisten pelien ikärajoista. Ikärajojen tarkoituksena on suojella lapsia kuvaohjelmien mahdollisesti haitallisilta vaikutuksilta kuitenkaan sananvapautta tarpeettomasti rajoittamatta. Nykyiset ikärajat ovat S (sallittu kaiken ikäisille), 7, 12, 16 ja 18.

Opetus- ja kulttuuriministeriö teetti vuonna 2013 selvityksen kuvaohjelmalain toteutumisesta ja vaikutuksista. Ministeriön teettämään selvitykseen viitaten kulttuuriministeri Pia Viitanen on pyytänyt lisäselvitystä kysyen: pitäisikö ikäraja 14 sisällyttää kuvaohjelmien ikäraja-asteikkoon?

Lapsiasiavaltuutetun lausunto

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on edistää lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59-60/1991), joka on Suomessa saatettu voimaan lakina. Lapsiasiavaltuutettu arvioi käsiteltävää asiaa lapsen oikeuksien yleissopimuksen näkökulmasta.

Lapsen oikeuksien yleissopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita, ellei lapseen soveltuvien lakien mukaan lapsi ole saavuttanut täysi-ikäisyyttä aikaisemmin (1 artikla). Lapsen oikeuksien yleissopimuksen 4 artiklan mukaan sopimusvaltiot ovat sitoutuneet ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin ja muihin toimiin yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi.

Lapsen oikeuksien yleissopimusta tulee tulkita kokonaisuutena. Yleissopimuksen täytäntöönpanoa ja toteutumista valvovan YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan lapsen etu toteutuu, kun kaikki yleissopimuksessa taatut lapsen oikeudet toteutuvat. [1]

Lapsen oikeuksien komitea on määritellyt seuraavat artiklat perustavanlaatuisiksi yleisperiaatteiksi koko lapsen oikeuksien yleissopimuksen täytäntöönpanossa:

  • lapsen edun ensisijaisuus kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia (3(1) artikla)
  • lapsen oikeus syrjimättömyyteen ilman minkäänlaista lapsen, hänen vanhempiensa tai muun laillisen huoltajansa ominaisuuteen tai muuhun seikkaa perustuvaa erottelua (2 artikla)
  • lapsen oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla, erityisesti lapselle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä (12 artikla),
  • lapsen oikeus elämään sekä henkiinjäämiseen ja kehittymiseen mahdollisimman täysimääräisesti (6 artikla)

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mediakasvatusta sivuavista artikloista on tarpeen tunnistaa käsiteltävää asiaa koskien erityisesti seuraavat:

13 artikla (1): Lapsella on oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä. Tämä oikeus sisältää vapauden hakea, vastaanottaa ja levittää kaikenlaisia tietoja ja ajatuksia yli rajojen suullisessa, kirjallisessa, painetussa, taiteen tai missä tahansa muussa lapsen valitsemassa muodossa.

13 artikla (2): Tämän oikeuden käytölle voidaan asettaa tiettyjä rajoituksia, mutta vain sellaisia, joista säädetään laissa ja jotka ovat välttämättömiä:

a) Muiden oikeuksien tai maineen kunnioittamiseksi; tai

b) Kansallisen turvallisuuden, yleisen järjestyksen (ordre public),

tai väestön terveyden tai moraalin suojelemiseksi.

17 artikla: Sopimusvaltiot tunnustavat joukkotiedotusvälineiden tärkeän tehtävän ja takaavat, että lapsi saa tietoa monenlaisista kansallisista ja kansainvälisistä lähteistä, erityisesti niistä, joiden toiminta tähtää hänen sosiaalisen, hengellisen ja moraalisen hyvinvointinsa sekä ruumiillisen terveytensä ja mielenterveytensä edistämiseen. Tässä tarkoituksessa sopimusvaltiot:

a) Rohkaisevat tiedotusvälineitä levittämään lapsen sosiaalista ja sivistyksellistä kehitystä edistävää ja 29 artiklan hengen mukaista tietoa ja aineistoa;

b) Rohkaisevat kansainvälistä yhteistyötä erilaisista sivistyksellisistä, kansallisista tai kansainvälisistä lähteistä olevan tällaisen tiedon ja aineiston tuottamiseksi, vaihtamiseksi ja levittämiseksi;

c) Rohkaisevat lastenkirjojen tuottamista ja levittämistä;

d) Rohkaisevat tiedotusvälineitä kiinnittämään erityistä huomiota vähemmistöryhmiin kuuluvien tai alkuperäiskansojen lasten kielellisiin tarpeisiin;

e) Rohkaisevat kehittämään asianmukaisia ohjelmia lasten suojelemiseksi heidän hyvinvoinnilleen vahingolliselta tiedolta ja aineistoita muistaen 13 ja 18 artiklojen määräykset.

Lapsen oikeuksien yleissopimus huomioon ottaen lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä keskustelua ikäraja-asteikon toimivuudesta. Lapsiasiavaltuutettu kuitenkin korostaa, että arvioitaessa ikäraja-asteikon toimivuutta tunnistetaan, että kuvaohjelmalaki on ollut voimassa vasta muutaman vuoden. Nykyisen ikäraja-asteikon perustana on lapsen ikä- ja kehitysvaiheet (Hallituksen esitys Eduskunnalle kuvaohjelmalainsäädännön uudistamiseksi, HE 190/2010).

Tällä hetkellä on tarpeellista antaa kuvaohjelmalain toimeenpanosta vastaaville viranomaisille ja muille toimijoille, kuten mediakasvatukseen erikoistuneille järjestöille, työrauha nykyisten ikärajojen juurruttamisessa.

Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa, että kuvaohjelmalaki on lastensuojelullinen laki. Lapsiasiavaltuutettu ei pidä ongelmana, että esimerkiksi joidenkin 14-vuotiaiden ikäryhmälle suunnattujen elokuvien ikärajaksi joudutaan nykylainsäädännön puitteissa asettamaan 16 vuotta. Niin sanottu ikärajajousto mahdollistaa pelaamisen tai ohjelman katsomisen aikuisen seurassa tilanteessa, jossa lapsi on kolme vuotta ikärajaa nuorempi (pois lukien K18-merkinnät). Lapsen sananvapauden näkökulmasta uuden ikärajan säätäminen ei ole tarpeen. Kansainvälisesti 14 vuoden ikäraja ei ole yleinen.

Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä, että nykyisten ikärajojen toimivuus arvioidaan, kun vuonna 2017 valmistunee selvitys kuvaohjelmalaista sen oltua tuolloin voimassa viisi vuotta.

Lapsiasiavaltuutettu toivoo, että Kansallisen audiovisuaalisen instituutin/Mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikön (MEKU) resurssit turvataan ja pidetään tehtävään nähden riittävinä.

Jyväskylässä 1.7.2014

Tuomas Kurttila
Lapsiasiavaltuutettu


[1] http://tbinternet.ohchr.org/_layouts/treatybodyexternal/Download.aspx?symbolno=CRC%2fC%2fGC%2f14_&Lang=en


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.