Tiedote 25.04.2014

Lapsiasiavaltuutetulta laaja arvio ja suositukset toimikautensa päätteeksi: Eroon lasten eriarvoisuudesta lapsi- ja perhelähtöisillä palveluilla

Valtaosa lapsista ja nuorista Suomessa voi hyvin ja on tyytyväinen elämäänsä, kertoo lasten hyvinvoinnin kansallisiin indikaattoreihin ja YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen perustuva lapsiasiavaltuutetun raportti. Hyvinvointi kuitenkin eriarvoistuu ja lapsuus erilaistuu: noin kymmenesosalla alaikäisistä ongelmat kärjistyvät ja kasautuvat.

– Lasten eriarvoisuuden vähentämiseksi on torjuttava sekä taloudellista että hoivaköyhyyttä. Palvelut eivät nyt tue ajoissa vanhempia heidän ongelmissaan ja vuorovaikutuksessa lastensa kanssa. Palveluissa ammattilaiset eivät myöskään kohtaa lapsia ja nuoria tarpeeksi kokonaisvaltaisesti. Kehityksen oikaiseminen vaatii eri hallinnonaloihin jakautuneiden koulu, sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista lapsi- ja perhelähtöiseksi kokonaisuudeksi, arvioi lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula toimikautensa viimeisessä vuosikirjassa.

Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja Eriarvoistuva lapsuus – lasten hyvinvointi kansallisten indikaattoreiden valossa luovutettiin peruspalveluministeri Susanna Huoviselle Helsingissä 25.4. Laajaan tilastoaineistoon sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen perustuva katsaus on toteutettu yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksen kanssa. Se perustuu vuosia kestäneeseen työhön lasten hyvinvoinnin tietopohjan selvittämiseksi sekä kansallisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin indikaattoreiden kehittämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö on rahoittanut selvitystyötä.

Samalla julkistettiin laaja tilastollinen taustaraportti: ” Lasten hyvinvoinnin tila kansallisten indikaattoreiden kuvaamana.”

Joka kymmenes lapsi kohtaa hyvinvoinnin uhkia

Tilastojen valossa lasten ja nuorten hyvinvoinnin kokonaiskuva Suomessa näyttää valoisalta. Lasten suuri enemmistö on tyytyväinen elämäänsä ja heidän kasvuympäristönsä on aiempaa turvallisempi. Keskusteluyhteys vanhempien kanssa sekä osallistumismahdollisuudet koulussa ovat kohentuneet. Moni asia on hyvin myös kansainvälisesti verraten.

Samalla kun enemmistö lapsista voi hyvin, pienellä osalla ongelmat jatkuvat ja kärjistyvät.

Mittarista riippuen hyvinvoinnin uhkia kohtaavien lasten osuus vaihtelee muutamista prosenteista yli 10 prosenttiin. Jopa viidennes yläkouluikäisistä tytöistä kokee itsensä masentuneeksi. Alle 18-vuotiaiden, etenkin poikien, kuolemansyynä itsemurha on Suomessa OECD-maiden yleisimpiä. Kahdeksan prosenttia yläkouluikäisistä on vailla läheistä ystävää. Yläkouluikäisistä tai vanhemmista tytöistä noin 20-30 prosenttia on kokenut seksuaalista väkivaltaa.

Kahdeksan prosenttia yläkouluikäisistä ei pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan. Vaikka kuritusväkivalta perheissä on vähentynyt jyrkästi, vanhempien toistuvaa fyysistä väkivaltaa on kokenut vielä 1-3 prosenttia kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisista ja toistuvaa henkistä väkivaltaa 3-13 prosenttia. Iästä riippuen 1-4 prosenttia 6. ja 9.-luokkalaisista kertoo nähneensä vanhempansa humalassa kerran tai useita kertoja viikossa.

Kolme prosenttia lapsista elää perheessä, jossa on vakavia elintasovajeita. Pienituloisissa perheissä eli yhdeksän prosenttia lapsista.

Pääosalla lapsista asiat ovat hyvin, mutta palveluissa ei ole kyetty vastaamaan ongelmiin niissä perheissä, joissa tuen tarvetta on. Lapsiperheiden kodinhoitoavun saatavuus on romahtanut. Tukea kotikasvatukseen ei ole helposti saatavilla. Nuorten mielenterveyspalvelut ovat puutteelliset. Lapsilisän reaaliarvo on alentunut vuodesta 1994 lähes 30 euroa.

Peruspalveluiden heikkoudesta kertoo lastensuojelun huostaan otettujen lasten määrän kaksinkertaistuminen 1990-luvun alkuun verrattuna. Huostaanotot ovat lisääntyneet lähinnä yli 13-vuotiaiden lasten ja nuorten sekä erityisen paljon 16-17 -vuotiaiden ikäryhmässä. Tässä ikäryhmässä ovat moninkertaistuneet myös toistuvat sijoitukset eli nuoren siirtymiset edestakaisin kodin ja sijoituspaikan välillä.

Lasten ja perheiden palveluiden toimintamallit uusiksi

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula perää palveluiden ja tuen toimintamallien rohkeaa uudistamista. Palveluissa tarvitaan lapsi- ja perhelähtöistä, eri-ikäisten tarpeet huomioivaa tuen tarjontaa nykyistä laajempana ja hallinnonalarajat ylittävänä kokonaisuutena.

– Yksin sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus ei riitä lasten ja perheiden eriarvoistumisen ehkäisyyn. Tarvitaan näiden lisäksi koulua, nuorisotyötä ja vapaa-ajan palveluita kattavaa koko lapsen elämänkaaren huomioivaa paikallista palvelukokonaisuutta, jossa lapset ja nuoret kohdataan kokonaisina ihmisinä ja vanhemmat saavat ajoissa tukea ongelmiinsa. Lapset ja heidän vanhempansa tulee myös ottaa mukaan palveluiden arviointiin ja kehittämiseen, korostaa lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula.

Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2014 sisältää lapsiasiavaltuutetun suositukset päättäjille lasten ja nuorten eriarvoistumisen torjumiseksi sekä hyvinvoinnin seurannan tietopohjan vahvistamiseksi.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin sekä lapsen oikeuksien toteutumisen seuranta ovat lapsiasiavaltuutetun päätehtäviä. Lasten hyvinvointitiedon kattava seuranta edellyttää lähteenä olevien tilastojen ja tutkimusten toistettavuutta, pysyvyyttä ja osin myös tietojen saatavuuden parantamista.

– Tiedämme toki jo nyt paljon lasten hyvinvoinnista, mutta on myös alueita, joista tietoa puuttuu. Pienten lasten hyvinvointia ei seurata riittävästi. Lisäksi lastensuojelun piirissä olevien, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten hyvinvoinnista tiedetään kovin vähän. Lasten yhdenvertaisuuden varmistamiseksi näitä puutteita olisi korjattava. Tämä on ministeriöiden vastuulla, Maria Kaisa Aula toteaa. Hän muistuttaa, että tilastoseuranta on puutteellista myös lasten osallistumisen, vapaa-ajan ja median käytön alalta.

Vuosikirja sisältää myös yhteenvedon lapsiasiavaltuutetun toimiston työstä ja tuloksista 2005-2013 sekä uuden lapsiasiavaltuutetun Tuomas Kurttilan suuntaviivat nykyistä lapsiystävällisempään yhteiskuntaan.

Eriarvoistuva lapsuus – lasten hyvinvointi kansallisten indikaattoreiden valossa Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2014
Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2014:3

Vuosikirjan keskeinen sisältö tiivistettynä

Vuosikirjan taustaraportti:

Tuula Aira, Riikka Hämylä, Lasse Kannas, Maria Kaisa Aula ja Raija Harju-Kivinen:
Lasten hyvinvoinnin tila kansallisten indikaattoreiden kuvaamana
Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2014:4>> linkki suoraan julkaisuun

Lisätietoja:

Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu
02951 63414
mariakaisa.aula@stm.fi

Lasse Kannas
Professori
Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto
050 313 0412
lasse.k.kannas@jyu.fi

Tuula Aira
Projektitutkija, TtM
Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto
040 805 3547
tuula.aira@jyu.fi


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.