Verkkouutinen 28.05.2014

Salapoliisikerho tuo pienet lapset lastensuojelun kehittämiseen

Pienetkin lapset voivat olla mukana kehittämässä parempaa lastensuojelua. Lastensuojelun erityisosaamisen keskus Pesäpuu ry on valmistellut toimintamallia, jossa sijaishuollon asiakkaina olevat 6–8-vuotiaat lapset ovat voineet käsitellä elämään ja lastensuojeluun liittyviä asioita lapsilähtöisesti ja turvallisesti yhdessä aikuisten kanssa.

Samalla on koottu kokemuksia palvelujen kehittämiseksi. Salapoliisikerhoksi nimettyä toimintaa on viime vuonna ja kevään kuluessa ollut kolmessa kaupungissa, ja se jatkuu syksyllä uusilla paikkakunnilla.

– Tavoitteena on löytää paikallisia yhteistyökumppaneita ja vakiinnuttaa toiminta osaksi lastensuojelun kehittämistä, kertoo asiantuntija Pipsa Vario Pesäpuusta. Vario on yhdessä Pesäpuun kehittämispäällikkö Sari-Anne Paason kanssa vastannut toimintamallin suunnittelusta ja käytännön toteutuksesta yhdessä ideointiryhmän kanssa.

Ryhmässä ovat olleet mukana yhteistyökumppanit Lapsiasiavaltuutetun toimistosta, Mehiläisestä, SOS-lapsikylistä, Tampereen kaupungin sijaishuollosta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, Lastensuojelun Keskusliitosta sekä Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimistä ja Lähemmäs-projektista.

Mallia nuorten osallisuudesta

Pesäpuun nuorten Selviytyjät-tiimin kokemukset ovat olleet tärkeä tekijä uuden toimintamallin luomisessa. Kokeilu on jatkoa myös Uskomme sinuun – usko sinäkin -toiminnalle, jossa nuorten kokemuksia sijaishuollosta koottiin lastensuojelun palveluiden kehittämiseksi.

USUS-hanke tuotti oppaat lastensuojelun asiakkaina oleville nuorille ja lastensuojelun parissa toimiville aikuisille ja ammattilaisille. Siinä syntyi myös hyvän vastaanoton saanut julkaisu Suojele unelmia, vaali toivoa, joka sisälsi nuorten yhdessä asiantuntijoiden kanssa laatiman kehittämisohjelman lastensuojelun palveluista vastaaville.

Aikuisvetoista mutta lapsilähtöistä

Salapoliisikerhotoiminnassa pyritään kuulemaan esi- ja alakouluikäisten, 6-8-vuotiaiden lasten näkemyksiä elämän tärkeistä asioista ja lastensuojelusta. Samalla halutaan löytää keinoja, joilla pienten lasten osallisuutta lastensuojelussa voidaan vahvistaa.

Lapsille toiminnasta käytetään nimeä Salapoliisikerho, kun taas aikuisten näkökulmasta kyse on määräaikaisesta lasten tutkija- ja kehittäjäryhmistä.

Takana on kolme ryhmämuotoista kerhoa, joista saadut kokemukset ja palaute lapsilta, heidän lähiaikuisiltaan ja sosiaalityöntekijöiltä ovat hyvin rohkaisevia.

Pipsa Vario luonnehtii toimintaa aikuisvetoiseksi mutta lapsilähtöiseksi.

– Kyse ei ole vertaistuki- tai terapiaryhmästä, vaan sijaishuollon asiakkaina olevien, oman kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten tärkeitä asioita tarkastellaan Mäyrä-hahmoa auttamalla, hän sanoo.

Mietittävänä Mäyrä-hahmon tärkeät asiat

Kerhossa tehdään toiminnallisia harjoitteita ja salapoliisitehtäviä keskeisen Mäyrä-hahmon auttamiseksi, sillä käsinukke Mäyrä ei voi asua omien biologisten vanhempiensa luona.

– Vaikka lapset ammentavat omista kokemuksistaan, siellä ei tarkastella lasten henkilökohtaisia tarinoita vaan mietitään, miten Mäyrää voisi auttaa. Missä Mäyrä voisi asua, millainen kodin pitäisi olla ja ketkä ihmiset tai eläimet ovat sille tärkeitä, Pipsa Vario kuvaa.

Tärkeinä asioina nousevat kerta toisensa jälkeen ruoka, turvallisuus, turvallinen paikka nukkua, koti ja omat biologiset vanhemmat.

Kerhon toimintaan on haluttu mukaan myös lapsen lähellä olevat aikuiset mahdollistamaan kerhossa käynnistyneen prosessiin turvallinen jatkuminen kerhon päätyttyä.

Pipsa Vario korostaa tärkeimpänä tuloksena toimintaan osallistuneiden lasten iloa ja voimaantumisen kokemuksia, kun vaikeitakin asioita on voitu käsitellä lapsille turvallisella ja luontevalla tavalla.

Kerhoista saatuja kokemuksia välitetään lastensuojelun kehittäjille, tekijöille ja päättäjille eri tavoin. Aiheesta on myös tulossa pro gradu -työ sekä USUS-oppaan kaltainen julkaisu pienille lapsille.

Menetelmiä pienten lasten kuulemiseen

Lapsiasiavaltuutetun toimisto on ollut mukana suunnittelemassa, toteuttamassa ja osin myös rahoittamassa Salapoliisikerhoa. Ylitarkastaja Raija Harju-Kivinen näkee tärkeänä kerryttää kokemuksia menetelmistä, joiden kautta pienten lasten mielipiteitä ja kokemuksia voidaan kuulla.

– Salapoliisikerho avaa uudenlaisia ja lapselle luontaisia lähestymistapoja, joita voidaan hyödyntää työvälineinä muun muassa lastensuojelussa, hän sanoo.

Työskentely lasten kanssa perustuu usein kielellisiin ja keskittymistä vaativiin asioihin, kun lapselle luontaisempaa olisi lähestyä asioita leikin kautta. Raija Harju-Kivinen näkee itseilmaisun leikin avulla erityisen tärkeänä lapsille, joilla on erityistarpeita.

Salapoliisikerhossa on piirteitä muun muassa lapsuuden tutkimuksessa käytetystä sadutuksesta. Lapset rakentavat yhdessä mäyrälle tarinaa; tarinaa, jota aikuiset pääsevät yhdessä seuraamaan.

– Lapsen oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla toteutuu paremmin, kun tarina jaetaan yhdessä leikkien, piirtäen, valokuvaten tai tutkien, Raija Harju-Kivinen toteaa.

– Myös lapsen kasvun ja kehityksen kannalta on tärkeää, että lapsi voi osallistua päätöksentekoon. Osallistuminen vahvistaa lapsen kompetenssin tunnetta ja auttaa osaltaan selviämään haastavissa elämäntilanteissa.

Lisätietoja

Sari-Anne Paaso
kehittämispäällikkö
Pesäpuu ry
0400 547 233
sari-anne.paaso(at)pesapuu.fi

Pipsa Vario
asiantuntija
Pesäpuu ry
040 705 3876
pipsa.vario(at)pesapuu.fi

Raija Harju-Kivinen
ylitarkastaja
Lapsiasiavaltuutetun toimisto
02951 63203
raija.harju-kivinen(at)stm.fi


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.